Alkuinnostus ei vielä muuta elämäntapaa – miten liikuntaneuvoja voi auttaa sen yli?
Kesälomien jälkeen moni ihminen palaa arkeen hyvällä aikomuksella.
“Nyt alan liikkua enemmän.”
“Nyt otan itseäni niskasta kiinni.”
“Nyt muutan elämäntapani.”
Tämä hetki on liikuntaneuvonnan kannalta arvokas. Asiakkaalla on energiaa, toiveikkuutta ja halua tehdä muutos. Usein juuri tällainen alkuinnostus saa ihmisen hakeutumaan liikuntaneuvontaan, ilmoittautumaan ryhmään tai aloittamaan uuden liikuntaharrastuksen.
Mutta liikuntaneuvonnan arjessa tunnetaan myös toinen puoli: alkuinnostus ei vielä tarkoita pysyvää elämäntapamuutosta.
Ensimmäiset viikot voivat sujua hyvin. Asiakas käy lenkillä, aloittaa kuntosalilla, lisää hyötyliikuntaa tai päättää parantaa ruokailutottumuksiaan. Sitten tavallinen arki alkaa taas näkyä. Työkiireet, perheen aikataulut, väsymys, palautumisen haasteet tai liian suuret tavoitteet alkavat vähitellen syödä motivaatiota.
Silloin ongelma ei useinkaan ole tahdonvoiman puute.
Usein kyse on siitä, että suunnitelma ei sovi asiakkaan todelliseen arkeen, voimavaroihin tai tapaan motivoitua.
Juuri tässä liikuntaneuvojalla on tärkeä rooli.
Miksi alkuinnostus hiipuu?
Alkuinnostuksen aikana ihminen voi helposti asettaa itselleen liian suuria tavoitteita. Kesäloman jälkeen voi tuntua, että nyt pitää aloittaa kunnolla: kolme lenkkiä viikossa, kaksi kuntosaliharjoitusta, parempi ruokavalio, aikaisempi nukkumaanmeno ja ehkä vielä enemmän arkiliikuntaa.
Paperilla suunnitelma voi näyttää hyvältä. Käytännössä se voi olla liian iso muutos kerralla.
Kun tavoite on liian suuri, pienikin poikkeama tuntuu helposti epäonnistumiselta. Yksi väliin jäänyt harjoitus voi muuttua ajatukseksi: “En taaskaan onnistunut.” Tällöin liikunta ei enää vahvista onnistumisen tunnetta, vaan muistuttaa epäonnistumisesta.
Siksi liikuntaneuvonnassa on tärkeää suojella asiakkaan motivaatiota.
Se ei tarkoita sitä, että tavoitteita pitäisi madaltaa liikaa tai asiakkaan innostusta pitäisi hillitä. Se tarkoittaa sitä, että innostus muutetaan sellaiseksi suunnitelmaksi, joka kestää myös tavallisen arjen.
Liikuntaneuvonnan tehtävä on rakentaa silta innostuksesta rutiiniin
Alkuinnostus on tärkeä lähtökohta, mutta pysyvä muutos tarvitsee tuekseen rutiineja, joustavuutta ja onnistumisen kokemuksia.
Liikuntaneuvonnassa hyvä kysymys ei ole vain:
“Mitä aiot nyt aloittaa?”
Vielä tärkeämpi kysymys voi olla:
“Miten jatkat silloin, kun ensimmäinen innostus laskee?”
Kun tästä puhutaan jo alussa, asiakas ei koe motivaation vaihtelua epäonnistumisena. Hän ymmärtää, että innostuksen hiipuminen kuuluu muutokseen. Silloin voidaan rakentaa suunnitelma, jossa on tilaa arjelle, väsymykselle, kiireelle ja pienille takapakeille.
Pysyvä elämäntapamuutos ei synny täydellisestä suunnitelmasta, vaan sellaisesta suunnitelmasta, johon asiakas voi palata myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti.
Ensimmäinen askel ei aina ole liikunnan lisääminen
Kun asiakas hakeutuu liikuntaneuvontaan, hän saattaa ajatella, että hänen pitäisi vain liikkua enemmän. Usein tämä onkin tavoitteena. Mutta liikkumisen lisääminen ei aina ole paras ensimmäinen askel.
Jos asiakas on jatkuvasti väsynyt, nukkuu huonosti, palautuu heikosti tai kokee arjen hyvin kuormittavaksi, uusi liikuntasuunnitelma voi tuntua ylimääräiseltä vaatimukselta. Tällöin liikunnan lisääminen voi onnistua paremmin vasta, kun samalla tarkastellaan palautumista, arjen rytmiä ja voimavaroja.
Siksi liikuntaneuvonnassa kannattaa kysyä myös:
- millainen asiakkaan palautuminen on?
- miten arki kuormittaa häntä?
- millaiset ruokailutottumukset tukevat jaksamista?
- mikä on riittävän pieni ensimmäinen askel?
- millainen tapa motivoitua hänelle sopii?
Kun näihin kysymyksiin etsitään vastauksia, liikuntaneuvonta ei jää pelkäksi liikuntaohjeeksi. Siitä tulee asiakkaan elämäntilanteeseen sopivaa muutoksen tukemista.
Hyvinvointinavigaattori auttaa näkemään kokonaisuuden
Hyvinvointinavigaattori voi olla liikuntaneuvojalle hyödyllinen työkalu juuri tässä vaiheessa.
Se auttaa tarkastelemaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena: liikuntaa, ravintoa, palautumista ja motivaatiotyyliä. Näin keskustelu ei lähde liikkeelle vain siitä, kuinka paljon asiakas liikkuu, vaan siitä, mikä hänen arjessaan tekee liikkumisen mahdolliseksi – tai vaikeaksi.
Hyvinvointinavigaattorin avulla asiakas voi huomata, ettei kyse olekaan vain itsekurin puutteesta. Taustalla voi olla esimerkiksi väsymystä, kuormitusta, palautumisen haasteita, epäselviä rutiineja tai se, ettei hän ole vielä löytänyt itselleen sopivaa tapaa liikkua.
Liikuntaneuvoja puolestaan saa paremman pohjan keskustelulle, tavoitteiden asettamiselle ja seurannalle.
Työkalu ei korvaa liikuntaneuvojan ammattitaitoa. Sen tehtävä on tukea kohtaamista ja tehdä asiakkaan tilanne näkyväksi.
Kaikki asiakkaat eivät motivoidu samalla tavalla
Yksi tärkeä syy siihen, miksi alkuinnostus hiipuu, liittyy motivaation yksilöllisyyteen.
Kaikki eivät motivoidu samoista asioista. Yksi asiakas kaipaa selkeitä tavoitteita, faktoja ja mittareita. Toinen tarvitsee rauhallista etenemistä ja turvallisuuden tunnetta. Kolmas saa voimaa kannustuksesta, ryhmästä ja yhdessä tekemisestä. Neljäs taas innostuu vapaudesta, vaihtelusta ja mahdollisuudesta kokeilla.
Siksi liikuntaneuvonnassa ei ole tärkeää tunnistaa vain asiakkaan motivaatiotyyliä. Yhtä tärkeää on, että liikuntaneuvoja ymmärtää myös omaa tyyliään.
Meillä kaikilla on luontainen tapamme puhua liikunnasta, tavoitteista ja muutoksesta. Yksi liikuntaneuvoja voi korostaa faktoja, mittareita ja selkeää etenemistä. Toinen voi painottaa kannustusta ja yhdessä tekemistä. Kolmas voi innostua uusista ideoista ja vaihtoehdoista, kun taas neljäs rakentaa mieluiten turvallisia rutiineja ja pieniä askelia.
Nämä kaikki voivat olla hyviä tapoja ohjata. Mutta ne eivät välttämättä sovi jokaiselle asiakkaalle.
Jos liikuntaneuvoja puhuu liikunnasta pääasiassa oman tyylinsä kautta, asiakas voi kokea ohjauksen vieraaksi, liian vaativaksi, liian epämääräiseksi tai muuten vaikeaksi omaksua. Hyväkin liikuntasuunnitelma voi jäädä toteutumatta, jos tapa puhua muutoksesta ei osu asiakkaan ajatteluun, arkeen ja motivaatioon.
Hyvinvointinavigaattori auttaa tunnistamaan asiakkaan motivaatiotyyliä, mutta se voi samalla herättää liikuntaneuvojaa pohtimaan myös omaa ohjaustyyliään. Kun neuvoja tunnistaa oman luontaisen tapansa motivoida, hänen on helpompi huomata, milloin asiakkaalle kannattaa puhua toisella tavalla.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että faktapainotteinen neuvoja lisää keskusteluun enemmän rohkaisua ja tunnetta. Tai hyvin kannustava neuvoja tuo mukaan enemmän konkreettisia tavoitteita ja seurantaa. Vaihtelua korostava neuvoja voi auttaa asiakasta rakentamaan selkeämpiä rutiineja, ja rutiineja arvostava neuvoja voi antaa asiakkaalle enemmän vapautta kokeilla.
Kun asiakas kokee, että suunnitelma ja keskustelutapa sopivat hänen tapaansa toimia, muutos ei tunnu ulkopuolelta annetulta. Se alkaa tuntua enemmän omalta.
Pienet askeleet voivat suojella motivaatiota
Liikuntaneuvonnassa on usein tärkeää auttaa asiakasta aloittamaan riittävän pienesti.
Tämä voi tuntua ristiriitaiselta silloin, kun asiakas on hyvin innostunut. Hän saattaa haluta tehdä paljon ja nopeasti. Mutta liikuntaneuvojan näkökulmasta voi olla viisaampaa rakentaa alku niin, että onnistumisen mahdollisuus on suuri.
Pieni ensimmäinen askel voi olla esimerkiksi:
- yksi lyhyt kävely viikossa
- portaiden käyttäminen tietyssä tilanteessa
- 10 minuutin taukoliikunta työpäivän aikana
- yhden arjen rutiinin muuttaminen
- nukkumaanmenoajan aikaistaminen hieman
- palauttavan hetken lisääminen päivään
Tärkeintä ei ole se, että ensimmäinen askel on suuri. Tärkeintä on, että asiakas pystyy ottamaan sen ja saa kokemuksen onnistumisesta.
Onnistuminen rakentaa luottamusta. Luottamus rakentaa jatkuvuutta. Jatkuvuus rakentaa elämäntapaa.
Liikuntaneuvonnan arvo näkyy silloin, kun innostus laskee
Alkuinnostuksen aikana moni asiakas uskoo, että tällä kertaa kaikki muuttuu. Liikuntaneuvonnan arvo näkyy kuitenkin erityisesti siinä vaiheessa, kun ensimmäinen innostus alkaa hiipua.
Silloin tarvitaan realistista suunnitelmaa, joustoa ja tukea. Tarvitaan keskustelua siitä, mitä tehdään, jos arki ei mene suunnitellusti. Tarvitaan lupa jatkaa pienemmin, eikä lopettaa kokonaan.
Hyvä liikuntaneuvonta auttaa asiakasta ymmärtämään, että muutos ei epäonnistu siihen, että motivaatio vaihtelee. Se epäonnistuu helpommin silloin, jos suunnitelmassa ei ole tilaa vaihtelulle.
Hyvinvointinavigaattori liikuntaneuvojan tukena
Hyvinvointinavigaattori voi auttaa liikuntaneuvojaa erityisesti silloin, kun asiakkaalla on halu muuttua, mutta muutoksen suunta, koko tai toteutustapa on vielä epäselvä.
Se voi auttaa:
- tunnistamaan, mistä muutoksen kannattaa aloittaa
- näkemään asiakkaan voimavarat ja kuormitustekijät
- sovittamaan liikuntasuunnitelman asiakkaan arkeen
- huomioimaan palautumisen, ravinnon ja motivaation
- tekemään edistymisen näkyväksi
- seuraamaan muutosta pidemmällä aikavälillä
Kun asiakkaan tilanne nähdään kokonaisuutena, liikuntaneuvonnasta tulee henkilökohtaisempaa ja vaikuttavampaa.
Kesälomien jälkeinen alkuinnostus kannattaa hyödyntää. Vielä tärkeämpää on auttaa asiakasta rakentamaan siitä pysyvämpi polku.
Siksi liikuntaneuvonnassa kannattaa kysyä:
Mikä saa juuri tämän asiakkaan liikkeelle?
Mikä voi estää muutoksen jatkumisen?
Millainen tuki auttaa häntä jatkamaan myös silloin, kun alkuinnostus hiipuu?
Näihin kysymyksiin vastaaminen voi olla ratkaiseva askel matkalla kohti pysyvämpää liikunnallista elämäntapaa.
