HRV kertoo mitä kehossa tapahtuu – mutta mistä tulos johtuu?

Hyvinvointia ja palautumista pystytään nykyään mittaamaan entistä tarkemmin. HRV-mittaus voi näyttää valmentajalle ja asiakkaalle konkreettisesti, miten keho kuormittuu ja palautuu arjessa.

Se on arvokasta tietoa.

Mutta mittaustuloksen jälkeen tulee usein vastaan vielä tärkeämpi kysymys:

Miksi tilanne näyttää tältä?

Jos mittaus kertoo, että palautuminen on heikkoa, valmennuksen kannalta olennaista ei ole vain todeta asiaa. Seuraavaksi pitäisi päästä kiinni siihen, mitkä asiakkaan arjen tekijät ovat voineet johtaa tähän tilanteeseen – ja ennen kaikkea siihen, mitä niistä kannattaa lähteä muuttamaan.

Tässä objektiivisen mittaamisen ja subjektiivisen hyvinvointikartoituksen yhdistäminen tuo valmennukseen aivan uuden tason.

Mittaus kertoo tilanteesta – kartoitus auttaa ymmärtämään taustaa

Livtec HRV-mittauksen ja Hyvinvointinavigaattorin roolit voidaan tiivistää yksinkertaisesti:

Livtec näyttää, mitä kehossa tapahtuu.

Se antaa mm. mitattua tietoa liikunnan määrän tai intensiteetin tasapainoisuudesta ja se auttaa tunnistamaan mm. kohonnutta insuliiniresistenssiä ja esimerkiksi, kuinka ruokailut vaikuttavat palautumiseen tai jopa nukkumiseen.

Hyvinvointinavigaattori auttaa ymmärtämään, mitkä arjen toimintatavat voivat olla tilanteen taustalla.

Hyvinvointinavigaattorissa tarkastellaan asiakkaan liikuntaa, ravitsemusta sekä unta ja palautumista.

Kun nämä tiedot yhdistetään HRV-mittaukseen, valmentaja ei näe ainoastaan lopputulosta, vaan saa paremman kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta.

Jos palautuminen näyttää mittauksessa heikolta, taustalla voi olla esimerkiksi liian vähäinen uni, epäsäännöllinen vuorokausirytmi, kiireinen arki, liian kuormittava liikunta, puutteellinen palautuminen harjoittelusta tai ravitsemuksen haasteet.

Usein kyse ei edes ole yhdestä yksittäisestä asiasta.

Arjessa pienet tekijät voivat kasaantua, ja niiden yhteisvaikutus näkyy lopulta sekä asiakkaan kokemuksessa että fysiologisessa mittauksessa.

Objektiivinen ja subjektiivinen tieto eivät kilpaile keskenään

Joskus hyvinvoinnin mittaamisesta keskusteltaessa asetetaan vastakkain objektiivinen data ja ihmisen oma kokemus.

Minusta paljon kiinnostavampi kysymys on, mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään.

HRV-mittaus voi osoittaa, että elimistön palautuminen ei ole optimaalisella tasolla. Asiakas puolestaan voi kokea nukkuvansa suhteellisen hyvin eikä välttämättä itse tunnista erityistä kuormitusta. Toisessa tilanteessa asiakas voi kokea olevansa jatkuvasti väsynyt, vaikka yksittäinen mittaus ei näyttäisi erityisen poikkeavaa tilannetta.

Molemmissa tapauksissa keskustelu on tärkeä.

Mittaus tuo näkyviin fysiologista tietoa. Hyvinvointikartoitus tuo mukaan asiakkaan arjen ja oman kokemuksen.

Kun nämä asetetaan rinnakkain, syntyy usein paljon hyödyllisempi valmennuskeskustelu kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Mittaamisesta pitäisi päästä toimintaan

Valmennuksen tavoite ei kuitenkaan ole kerätä mahdollisimman paljon dataa.

Tavoite on auttaa asiakasta tekemään omaan arkeensa sopivia muutoksia.

Jos mittaus osoittaa heikkoa palautumista, asiakkaalle voidaan toki sanoa:

“Sinun pitäisi palautua paremmin.”

Mutta se ei vielä auta kovin pitkälle. Paljon hyödyllisempää on päästä keskustelussa esimerkiksi kysymyksiin:

• Mikä kuormittaa juuri sinun arkeasi?
• Mihin asiaan sinun olisi realistista vaikuttaa ensimmäisenä?
• Onko tärkein muutos tällä hetkellä unessa, liikunnassa, ravitsemuksessa vai jossakin aivan muualla?
• Ja kuinka suuri muutos oikeastaan tarvitaan?

Usein hyvinvoinnin kehittäminen ei tarkoita koko elämän laittamista uusiksi. Pienikin muutos oikeassa kohdassa voi olla huomattavasti hyödyllisempi kuin suuri muutos asiassa, joka ei juuri sillä hetkellä ole asiakkaan tärkein haaste.

Sama tieto ei motivoi kaikkia samalla tavalla

Vaikka valmentaja tietäisi, mitä asiakkaan kannattaisi muuttaa, jäljelle jää vielä yksi olennainen kysymys:

Miten tämä asiakas saadaan viemään muutos omaan arkeensa?

Tässä Hyvinvointinavigaattorin luontaisen toimintatyylin analyysi tuo valmennukseen kolmannen näkökulman.

Ihmiset eivät käsittele tietoa, motivoidu tai tee päätöksiä samalla tavalla.

• Yksi asiakas haluaa nähdä mittaustulokset tarkasti ja ymmärtää, miksi jokin muutos kannattaa tehdä.
• Toinen kaipaa selkeän suunnitelman: mitä teen, milloin teen ja miten seuraamme etenemistä?
• Kolmannelle keskustelu, kannustus ja hyvä vuorovaikutus voivat olla tärkeä osa muutosta.
• Neljäs puolestaan kaipaa vapautta, haastetta ja mahdollisuutta kokeilla itse, mikä toimii.

Tästä syystä sama mittaustulos ei tarkoita, että kaikkia asiakkaita pitäisi valmentaa samalla tavalla.

Valmentajan kannalta kyse on lopulta hyvin käytännöllisestä asiasta: miten puhun juuri tälle asiakkaalle niin, että tieto muuttuu toiminnaksi?

HRV-mittaus ja hyvinvointivalmennus: Kolme näkökulmaa samaan asiakkaaseen

Livtec HRV-mittauksen ja Hyvinvointinavigaattorin yhdistelmässä voidaan tarkastella asiakkaan tilannetta kolmesta eri näkökulmasta:

1. Mitä kehossa tapahtuu?
HRV-mittaus tuo objektiivista tietoa kuormituksesta ja palautumisesta.

2. Mitkä arjen tekijät voivat olla tilanteen taustalla?
Hyvinvointinavigaattori tarkastelee liikuntaa, ravitsemusta sekä unta ja palautumista.

3. Miten muutosta kannattaa lähteä toteuttamaan juuri tämän asiakkaan kanssa?
Luontainen toimintatyyli auttaa ymmärtämään asiakkaan tapaa käsitellä tietoa, motivoitua ja toimia.

Näiden kolmen näkökulman yhdistäminen tekee mittaustuloksesta valmennuksen työkalun.

Kyse ei ole enää vain siitä, mitä mittari näyttää, vaan siitä, mitä tiedolla tehdään seuraavaksi.

Hyvinvointivalmennuksen tulevaisuus ei ole enemmän mittareita vaan parempaa kokonaiskuvaa

Teknologian kehittyessä erilaisen hyvinvointidatan määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan.

Valmentajan tärkein tehtävä ei kuitenkaan ole toimia mittausdatan välittäjänä.

Arvo syntyy siitä, että mittaustieto pystytään yhdistämään asiakkaan arkeen, kokemukseen, tavoitteisiin ja käyttäytymiseen.

Siksi objektiivinen ja subjektiivinen mittaaminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja.

Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.

HRV-mittaus auttaa näkemään tilanteen.
Hyvinvointinavigaattori auttaa ymmärtämään sen taustaa.
Luontainen tyyli auttaa muuttamaan ymmärryksen asiakkaalle sopivaksi toiminnaksi.

Ja juuri siinä kohtaa mittaamisesta alkaa tulla valmennusta.